Peruskoulun valinnaiset fokuksessa

Kuvataideopettajat KUVIS ry kyselee säännöllisesti jäseniltään kuvataideopetuksen kuulumisia. Viime vuosina yhdistys on erityisesti kiinnittänyt huomiota perusopetuksen uuden opetussuunnitelman (2014) vaikutuksiin kuvataideopetuksen määrissä peruskoulun yläluokilla.

Peruskoulun viimeisillä luokilla kuvataidetta opettaa aineenopettaja, joten opetuksen vuosittaisella toteutumismäärällä on suora vaikutus kuvataideopettajien työllisyyteen ja opetusvelvollisuuksien toteutumiseen. Laajemmassa kuvassa kuvataideopetuksen määrällä ja laadulla on heijastumansa kuvataiteen – ja laajemminkin visuaalisen kulttuurin – osaamiseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen yhteiskunnassa.

Kuvataide on myös oppiaine, jonka arvosanoja painotetaan ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä. Siksi sillä, kuka ja mitä oppiaineessa opetetaan peruskoulun yläluokilla, voi olla keskeinen vaikutus yksittäisen oppilaan tulevaisuuteen.

Kevään 2020 kyselyssä kyselimme yläluokkien kuvataiteen kuulumisia lukuvuodelta 2019-2020. Kaikki koulut olivat siirtyneet käyttämään uutta opetussuunnitelmaa viimeistään syksyllä 2019, joten  vertailu edelliseen lukuvuoteen on siis jossain tapauksissa hieman hankalaa, koska ops saattoi vaihtua lukuvuosien välissä.

Kyselyyn 2020 vastasi lähes 82 opettajaa. Seuraavassa esiteltyjä tuloksia voi siis pitää suuntaa-antavina.

Toteutuneiden kurssien määrää vähenee

Kyselyn keskeinen kysymys liittyi opetuksen ja toteutuneiden kurssien määrään ja niiden vertailuun kahden lukuvuoden kesken. Kun vastaajaa pyydettiin vertaamaan opetuksen määrää edelliseen lukuvuoteen (2018-2019), reilulla 40%:lla kurssien määrä pysyi samana. Noin 26 % opetuksen määrä oli vähentynyt, mutta yllättäen samalla määrällä opetettujen kurssien määrä oli lisääntynyt.

Kun alle puolet vastaajista toteaa toteutuneiden kurssien pysyneen samalla tasolla, ja neljännes toteaa kurssien määrän vähentyneen, on kehityksen suunta kuvataideopetuksen näkökulmasta huolestuttava.

Valinnaisuuden tarjonta ja toteutuminen

Uuden opetussuunnitelman mukaan yläluokilla opetetaan kaikille yhteisenä eli ns. pakollisena kuvataidetta yhteensä 2 vtt vuosiluokilla 7-9. Pakollista voi olla koulukohtaisesti enemmänkin.

Tämä kaikille yhteinen oppimäärä opetetaan kyselyn perusteella 80 % kouluista 7. luokalla. Lopuissa kouluissa vaihtelu on suurta: noin 10 % kouluissa kuvataidetta opetettiin 1 vtt sekä 7. että 8. luokalla, ja 10 % koulukohtaisesti jotenkin muuten.

Kaikille yhteisen opetuksen lisäksi kuvataidetta opetetaan valinnaisena. 7.-9. luokilla taide- ja taitoaineille on varattu ns. oma valintakorinsa eli tässä korissa voidaan tarjota opintoja kuvataiteen lisäksi vain liikunnassa, musiikissa, kotitaloudessa ja käsityössä. Lisäksi taide- ja taitoaineiden kursseja voidaan tarjota myös kaikkien aineiden valinnaisena – tässä korissa ovat siis kaikki muutkin oppiaineet sekä erilaiset oppiaineiden yhdistelmät.

Koska käytäntö on uusi, kevään 2020 kyselyssä kysyttiin erityisesti siitä, missä koreissa kuvataiteen valinnaisia oppilaille tarjottiin. 

Vastaus on ilahduttava: melkein 86 % kouluissa kuvataidetta tarjottiin sekä taide-ja taitoaineiden omissa valinnaisissa että kaikkien aineiden valinnaisissa.

Kouluja, joissa kuvataidetta tarjottiin vain taide-ja taitoaineen valintana, oli 8,5 %, ja kouluja, joissa kuvataidetta tarjottiin vain kaikkien aineiden valinnaisissa, oli hieman alle 4 %.  Näissä kouluissa tarjontaan näytti vaikuttavan keskeisimmin koulun mahdollinen painotettu opetus tai koulun erityinen pienuus (mitattuna oppilasmäärällä).

Kuvataiteen valinnaiskursseja toteutui:

  • yli 71 % kouluissa sekä taide- ja taitoaineiden valinnaisissa että kaikkien aineiden valinnaisissa.
  • 12 % kouluissa kuvataide toteutui vain taito- ja taideainevalinnaisena
  • 6 % vain kaikkien aineiden valinnaisissa.
  • n. 5 % kouluissa kuvataiteen valinnainen ei toteutunut ollenkaan.

Siihen, kummasta korista valinnainen kuvataide toteutui, vaikutti erityisesti se, millä luokalla  pakollinen kuvataide koulussa opetettiin. Yleisimmin valinnainen sekä taide- ja taitoaineiden ryhmästä että kaikkien aineiden ryhmästä toteutui kouluissa, joissa kaikille yhteistä opetusta on 2 vtt. 7.llä luokalla. Usea vastaaja totesi, että jos ns. pakollinen kuvataide oli jaettu 7. ja 8. luokan kesken, vaikutti se vähentävästi valinnaisissa erityisesti ns. lyhytkurssien valintaan.

Kuviksen ryhmäkoko voi olla suuri

Toinen keskeinen valintoihin liittynyt kysymys kartoitti sitä, kuinka suurissa ryhmissä kuvataiteen valinnaiskursseja opetetaan ja millaisilla oppilasmäärillä kuvataiteen valinnaisryhmä ylipäätään perustetaan.

Pääosin on niin, että erityisesti ns. pitkien valinnaisten (oppilas valitsee oppiaineen useammaksi vuodeksi) ryhmäkoot ovat suuria, usein reilusti yli 20 opiskelijaa, suurimmillaan jopa yli 30.

Valinnaisen kuvataiteen ryhmäkoot ovat suurempia kuin muissa oppiaineissa, esimerkiksi kielten ryhmässä voi olla vain muutama oppilas kun kuvataiteeseen on tarvittu yleisesti vähintään 10-15 oppilasta.

Kuvataiteen valinnaisryhmän minimikoko ei näytä erityisesti resonoivan koulun suuruuteen, ts. sekä pienemmissä että suuremmissa kouluissa kuvataiteen ryhmäkoko näyttää olevan suuri. (Toki erityisen pienissä kouluissa luvut ovat luonnollisesti kauttaaltaan pieniä). Eri oppiaineiden valinnaisryhmiä perustetaan pääsääntöisesti eri oppilasmäärillä – vain muutama vastaaja kertoi, että vaadittu valinnaisuuden määrä eri oppiaineissa oli kaikille sama. 

Valinnaisjärjestelmän ruusuja ja risuja

Uuden opetussuunnitelman valinnaisuuden järjestelyä yleisesti vastaajat sekä kiittivät että kirosivat. Sitä pidettiin sekä “mahdollisuutena” että “sekavana”. Myös taide- ja taitoaineiden omaan koriin suhtauduttiin ristiriitaisesti – tässä vastaajien joukossa vaaka näyttäisi kallistuneen sen puoleen, että omaa tt-valinnaisuutta ei olisi tarvittu, selkeämpää olisi ollut  tarjota yläluokilla vain valinnaisia, jotka olisi selkeästi sidottu oppiaineisiin.

Vastakkaisista näkemyksistä Kuvataideopettajat lukee sen, että kuvataiteen opetukseen reunaehtoihin – myöskin valinnaisuuden järjestelyihin – vaikuttaa yllättävän paljon koulun (vastauksissa mainittiin rehtori) ilmapiiri ja asenne kuvataidetta kohtaan. Positiivinen ja opettajien ammattitaitoa tasapuolisesti arvostava ja yhteiskehittämiseen kannustava ilmapiiri tuki mahdollisuuksia tarjota monipuolisesti kuvataiteen kursseja sekä molemmissa koreissa että eri oppiaineiden yhteisissä kursseissa. Ilmapiiri ei aina resonoi koulun resursseihin. Kuvataiteen arvostus näkyy myös oppilaiden tekemissä valinnoissa. Manintoja tuli siitä, että jo pelkästään taide- ja taitoaineiden valinnaiskorissa eri oppiaineiden kohtelu saattoi olla hyvin erilaista (esim. ryhmän koko, mitä kursseja voi valita ns. varalle). Joissakin vastauksissa todettiin, että kaksi koria mahdollisti myös erilaisia ”kurssikikkailuja” – esim. siten, että kuvataiteen sisältöä onkin jonkun muun oppiaineen kurssissa, mutta samaa sisältöä ei saanut tarjota puhtaasti kuvataiteen kurssina.

Monessa vastauksessa todettiin, että oppilaan mahdollisuuksiin valita kuvataidetta (tai yleensä taide- ja taitoainetta) vaikuttivat oppilaan jo alakoulussa tekemät kielivalinnat. Mainintoja valinnan tekemiseen vaikuttavina tekijöinä saivat myös luokanopettajan opetuksen taso alaluokilla sekä kuvataiteen opetustilat ja välineet koulussa. Monialaisissa kursseissa opettajien väliseen yhteistyöhön kaivattiin myös ohjausta.

Vastauksissa todettiin myös se, että uuden opetussuunnitelman valinnaisuutta “harjoiteltiin”. Moni vastaaja kertoi, että kaikissa aineissa oli paljon kurssitarjontaa ja “melkein mitä vaan voi tarjota lyhyissä soveltavissa/monialaisissa valinnoissa”. Kun on paljon mistä valita, niin lopulta se mitä valittiin, saattoi olla kaikille pieni yllätys.