Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui Helsingin Säätytaloon 22.10.2018 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli taito- ja taideaineiden opetuksen kehittäminen, lukiodiplomit ja muut ajankohtaiset asiat.

Mukaan oli kutsuttu laajasti eri taide- ja taitoaineiden asiantuntijoita, ja myös järjestöjen edustajia. Kuvataideopettajat ry:stä kutsuttuna oli puheenjohtaja Anna Suhonen. Kuvataiteen lukion asiantuntijaopettajina kutsuttuina olivat Piritta Malinen Hämeenlinnasta ja Aki Pulkkanen Raahesta, sekä Ulpu Korkeamäki Lahdesta asiantuntijana myös käsityön lukiodiplomien osalta. Opetusministerin ja ministeriön virkamieskunnan lisäksi Opetushallituksesta olivat mukana opetusneuvokset Petri Lehikoinen ja Mikko Hartikainen, sekä OAJ:n edustajia.

Keskustelussa taide- ja taitoaineiden opettajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että lukiodiplomien asemaa on vahvistettava. Taito- ja taideaineet sekä niissä tehtävät pitkäjännitteiset lukiodiplomit vastaavat opetussuunnitelmien näkemystä erilaisista tavoista tutkia, tulkita ja tuottaa uutta tietoa. Lisäksi diplomit osoittavat sellaista kypsyyttä ja sellaisia valmiuksia, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan. Diplomeilla tulee olla myös painoarvoa korkeakouluihin haettaessa, joten niiden kehittämisessä tärkeää on taata oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa diplomeja riippumatta, missä lukiossa opiskelee.

Lukiodiplomien kehittämisvisiota olivat mm. diplomien muuttaminen osittain digitaaliseen muotoon ja valtakunnallisesti ulkopuolisen arvioitsijan tarkastettavaksi. Lisäksi todettiin, että sekä diplomeissa että ylioppilaskirjoituksissa voisi olla jatkossa enemmän monialaisia, oppiainerajat yhdistäviä tehtäviä.

Tapaamisessa opetushallitus pyysi aineryhmiä vastaamaan kolmeen kysymykseen – ne alla. Kuvataideopettajien laatimat vastukset toimitettiin lukion valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita laativalle työryhmälle opetushallitukseen.

  1. Mitkä ovat lukiodiplomin keskeisimmät kehittämistarpeet lukiouudistuksessa?
  • Diplomien suorittamismahdollisuus tulee taata kunnasta ja koulusta riippumatta. Mahdollisesti vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen tai muualla suoritettujen kurssien hyödyntäminen pohjakursseina, mutta niin, ettei se vaikuttaisi taideaineiden opettajien työtilanteeseen liikaa. Tässä on toki hieman ristiriidassa opiskelijan etu, kunnan / kaupungin rahatilanne sekä opettajan työllisyystilanne.
  • Lukiodiplomien merkittävyys esimerkiksi jatko-opiskelujen valintaperusteissa pitäisi olla huomattavasti vakaampi ja konkreettisempi. Esimerkiksi pisteytys tietyille aloille voisi olla vastaava kuin yhden reaaliaineen.
  1. Miten edustamaanne lukiodiplomia olisi tarvetta kehittää lukiouudistuksessa?
  • Digitaalinen portfolio, jolle saisi paremman näkyvyyden, tarkastelun saavutettavuuden ja siten niiden mahdollinen valtakunnallinen arviointi ja tarkastelu olisi helpompaa. Auttaisi yhteismitallisuuden kehittämisessä, näkyvyyden saavuttamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä.
  • Diplomitehtäviin olisi syytä ottaa mukaan jämäkämmin mahdollisuus monialaisuuteen ja esimerkiksi STEAM-perustainen ajattelu: ainakin yksi tehtävänannoista ohjaisi muotoilun, suunnittelun osaamisen osoittamiseen ja siihen voisi mahdollisesti sitoa ymmärrystä ja osaamista luma-aineista. Aineidenvälisyys on toistaiseksi ollut lähinnä kulttuuriaineiden välisyyteen ohjaavaa.
  • Tehtävänantojen pohdinta: esimerkiksi tänä vuonna ne olivat opiskelijaystävällisiä, mutta vastatakseen ylioppilaskirjoituksia haastavuudeltaan, niissä olisi hyvä olla selkeää aineidenvälisyyttä ja analyyttista ajattelua korostavaa puoltakin.
  • Lukiodiplomitodistuspohjaa tulee nopeasti miettiä sellaiseksi, että se mahdollistaa esimerkiksi TO ja TA -kurssien hyödyntämisen pohjakursseina soveltuvin osin. Mikäli sellaiset ja / tai muut vastaavat integroivat kurssit ovat uudessa opetussuunnitelmassa.
  1. Miten lukiodiplomien kehittämistä olisi jatkettava lukion perusteuudistuksen jälkeen?
  • Diplomeista olisi hyvä kehittää valtakunnallinen galleria / portaali, jossa niitä voisi tarkastella.
  • Tukimateriaalia tulisi kehittää. Sisältöinä voi olla mm. esimerkkejä visuaalisen kulttuurin linkittymisestä omaan työskentelyyn, teknisiä neuvoja portfolion kasaamiseen.
  • Samassa yhteydessä voisi olla vertaiskeskustelupalsta niin opettajille kuin opiskelijoille, sillä tälläkin hetkellä käytännön toteutuksessa on edelleen monenlaisia versioita niin ajankäytöstä kuin valvonnasta. Keskustelijoiden kesken oltiin yhtä mieltä siitä, että diplomien toteuttamisella on yhteismitallisuuden ja uskottavuuden näkökulmasta oltava tietyt yhteisesti sovittavat raamit esimerkiksi sen toteuttamiseen käytetyn ajan suhteen.

Muuta pyöreässä pöydässä esitettyä:

  • Keskusteltiin runsaasti diplomien näkyvyydestä, arvostamisen lisäämisestä eritoten koulun ulkopuolelle (tässä esimerkiksi näyttelyn pitäminen muualla on hankalaa, koska silloin koulun opiskelijat eivät välttämättä perehdy aiemmin toteutettuihin diplomeihin.
  • Malinen esitti ajatuksen siitä, että diplomin eli luovan prosessin / projektimaisen tuotoksen lisäksi olisi käytössä reaaliaineisiin integroitu mahdollisuus tuottaa ylioppilaskirjoitusten osana tiedon visualisoinnin / graafisen suunnittelun osuus siten, että se toteutettaisiin (lisäajalla?) esimerkiksi kahteen vapaavalintaiseen esseevastaukseen. Se mittaisi graafisen suunnittelun taitoja, visuaalista oivaltamista, tiedon visualisointia, substanssin, sisällön ja ulkoasuun yhteen liittämisen taitoa.

31.10.2018, Anna Suhonen, puheenjohtaja