Uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi keskeinen tavoite oli taide- ja taitoaineiden opetuksen lisääminen. Toisin kävi. Häviäjänä on erityisesti taideaineiden opetus.

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja sen myötä uudet tuntijaot tulevat yläkouluissa voimaan ensi syksynä. Yläkoulujen vähentyneet valinnaisainetunnit vaarantavat pätevän aineenopettajan johdolla pidettävien kuvataiteen tuntien toteutumisen ja oppilaiden tasavertaisen mahdollisuuden opiskella taide- ja taitoaineita.  Valinnaisaineiden jakaminen kahteen eri “koriin” eli taide- ja taitoainevalinnaisiin ja muihin valinnaisiin on nostanut esiin monta ongelmaa, jotka hämmentävät opettajia. Jokainen oppilas valitsee opiskeltavat aineensa molemmista ”koreista”.  Arvioinnin on tarkoitus muuttua niin, että valinnainen taide- ja taitoaine lasketaan osaksi pakollista, kaikille yhteistä opetusta. Valinnaisena opiskellusta kuvataiteesta ei  tule päättötodistukseen omaa erillistä numeroa kuten aikaisemmin. Näin ollen oppilan saamassa päättöarvosanassa ei tehdä eroa siihen, onko hän opiskellut ainetta yhden vai kolme vuotta. Muista opetettavista aineista annetaan kuitenkin edelleen oma erillinen numeronsa, mikäli sitä opiskellaan vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Tasavertaisen arvioinnin hankaloitumisen vuoksi osa kouluista on linjaamassa taide- ja taitoaineiden valinnaisaineet niin, että niitä tarjotaan vain lyhyinä kursseina, joita ei tarvitse arvioida.  Tämän linjauksen myötä taitojen kehittymisen kannalta oleellinen pitkäjännitteinen työskentely taideaineissa loppuu. Jatko-opintoihin hakeutuessa lyhytkursseilla hankitut taidot ja vain suoritusmerkinnällä arvioidut opinnot eivät vaikuta. Lisäksi taide- ja taitoaineiden sekä muiden aineiden korissa olevien kuvataideopintojen toivotaan olevan eri sisältöisiä, jolloin niitä ei voi yhdistää yhdeksi ryhmäksi. Tämä johtaa valintojen hajautuessa siihen, että välttämättä kumpikaan valinnainen ei toteudu. Vähentyneet valinnaisainetunnit ajavat taide- ja taitoaineet kilpailemaan keskenään tunneista. Koska pieniä ryhmiä ei perusteta, useissa kouluissa toteutunee vain muutama valinnaisaine, jolloin oppilaan mahdollisuus ja oikeus opiskella peruskoulussa esimerkiksi kuvataidetta ei toteudu.

Kuvataiteessa pätevän aineenopettajan antamaa opetusta annetaan useimmiten ainoastaan yläkoulussa. Valtaosa oppilaista saa pätevää taideopetusta vain kaksi vuosiviikkotuntia koko peruskoulunsa aikana. Uudet tuntijärjestelyt johtavat väistämättä siihen, että suurella joukolla aineenopettajia opetettavat tunnit vähenevät niin paljon, että virkoja joudutaan lakkauttamaan ja tilalle saatetaan palkata epäpäteviä opettajia. Ilman oppiaineen kelpoisuutta opettajalta puuttuu aineiden syvempi aineenhallinta, joka on välttämätön opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen kannalta. Mikäli vähien tuntien vuoksi kouluihin ei palkata kelpoista aineenopettajaa, voi oppilas jäädä peruskoulussa täysin vaille opetussuunnitelman edellytysten mukaista monipuolista opetusta.

Kuvataide vastaa uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen kaikkiin seitsemään kohtaan, erityisesti monilukutaidon oppimiseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Se on myös merkittävässä roolissa ihmisenä ja kansalaisena kasvamisen tavoitteissa. Kuvataideopettajat ry:n mielestä kuvataidetta tulisi opettaa kaikille yhteisenä aineena koko peruskoulun ajan.  Kuvallisen osaaminen taidot ovat entistä tärkeämpiä maailmassa, jossa koko ajan isompi osa viestinnästä tapahtuu kuvien kautta. Tästä huolimatta taideaineiden asema on heikentynyt ja tunnit vähentyneet kaikkien viimeisten tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä.

Puheet taiteen ja kulttuurin tasavertaisesta saatavuudesta ja huoli siitä, miten poikia saataisiin taideharrastusten pariin, ovat ristiriidassa käytännön toimien kanssa. Kulttuurikasvatuksesta puhuttaessa keskustellaan yleensä vain taideharrastuksen lisäämisestä. Kouluissa tapahtuva taideopetus ja sen kehittäminen unohdetaan tyystin. Vaikka harrastustoimintaan suunnatut kärkihankkeet ovat hyvä yritys tarjota lapsille mahdollisuuksia kulttuuriharrastuksiin, unohtuu se tosiasia, että peruskoulu on ainoa taho, joka aidosti tavoittaa kaikki Suomen lapset. Siksi vallalla ei saa olla käsitys, että kulttuurikasvatus on ainoastaan harrastustoiminnan vastuulla.

Taidekasvatus ei saa hävitä Suomen kouluista. Kuntien, koulujen ja päättäjien tulee herätä todellisuuteen taideaineiden tilasta peruskouluissa. Laadukkaan taidekasvatuksen turvaamiseksi koulujen on huolehdittava siitä, että opetusta antaa pätevä aineenopettaja. Jotta kuvataiteen opetus ja opiskelu olisi edelleen mahdollista, valinnaisainetunnit on suunnattava ainoastaan niille aineille, joita ei opiskella yhteisenä aineena koko yläkoulun ajan. Tärkeät teema- ja ilmiöopinnot sekä monialaiset kokonaisuudet täytyy sisällyttää olemassa olevien oppiaineiden sisältöön. Niitä ei tule tarjota erillisinä valinnaisena, sillä ne heikentävät entisestään perinteisten taideaineiden tuntien järjestymistä. Monialaisten opintojen järjestäminen valinnaisena sotii myös koko opetussuunnitelman ajatusta vastaan, sillä valinnaisina ne eivät edes tavoita kaikkia oppilaita.

Pitkien taideaineiden valinnaisuuden toteutuminen on tärkeää taitojen kehittymiseen tähtäävässä taidekasvatuksessa. Valinnaisaineiden tuntijärjestelyt tulee toteuttaa niin, että eri koreissa tarjottavat opinnot voidaan tarvittaessa yhdistää, jotta esimerkiksi kuvataiteen opintokokonaisuudet eivät jää täysin toteutumatta. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee kulttuurin osaajia ja luovaa ajattelua. Ei tuhota sen perustaa, ammattitaitoista ja pitkäjännitteistä koulujen taidekasvatusta.

10.4.2017 Kuvataideopettajat ry