Taiteen perusopetus tarvitsee kehittämisohjelman
Taiteen perusopetuksen kehittämisohjelman laatimiseen on useita syitä. Taiteen perusopetus ei ole yhdenvertaisesti saavutettavissa alueellisesti. Joko opetusta ei ole lainkaan tarjolla kaikissa kunnissa kohtuullisen etäisyyden päässä tai sitten opetusta ei ole saatavilla jollakin tai joillakin yhdeksästä taiteenalasta. Kattavimmin on tarjolla musiikin perusopetusta. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten (464) selvä enemmistö on keskittynyt lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomeen. Oppilasjakauma on sukupuolten kesken vino. Tyttöjä oppilaista on noin 80 %. Alan opettajien perus- ja täydennyskoulutus on kirjavaa, opetussuunnitelmallinen ohjausjärjestelmä kaipaa kehittämistä ja oppilaitosten omaehtoinen itsearviointi ja kehittämistoiminta ovat vasta muotoutumassa. Koulutusmuodon rahoitusperusteet ovat vielä kirjavat.
Tulokset käyvät ilmi Koulutuksen arviointineuvoston nimittämän arviointiryhmän vuosina 2010–2011 tekemästä, valtakunnallisesti ensimmäisestä taiteen perusopetuksen arvioinnista. Se kohdistui opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuuteen, oppilaitosten yhteistyöhön sekä itsearviointiin ja kehittämistoimintaan, joita on myös tutkittu aikaisemmin varsin vähän. Arviointia varten tehtiin mm. kysely taiteen perusopetuksen oppilaitosten rehtoreille ja opettajille sekä vierailtiin 22 oppilaitoksessa.
Taiteen perusopetus tulisi olla kaikkien lasten ja nuorten saatavilla
Taiteen perusopetusta annetaan eniten Etelä- ja Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa ja yleensä kaupunkimaisissa kunnissa. Näillä alueilla oppilaitoksia on tiheämmässä, ne ovat suurempia ja niissä tarjotaan eri taiteenalojen opetusta monipuolisemmin kuin muualla Suomessa. Etelä-Suomen suuret oppilaitokset osallistuvat myös muita enemmän valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Vaikka opetuksessa otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet, on poikien hakeutuminen alan opiskeluun erittäin vähäistä.
Kansallisesti rahoitetut pedagogiset kehittämishankkeet aktivoivat oppilaitoksia
Taiteen perusopetuksen rahoitusperusteiden tulisi olla yhtäläisiä koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Julkinen rahoitus näkyy myönteisenä mm. oppilaitosten opetussuunnitelmatyössä ja pedagogisessa kehittämisessä.
Taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearviointityö on aluillaan, ja kaipaa järjestelmällistä tukea. Tähän tarpeeseen tuo apua juuri julkistettu Virvatuli-itsearviointimalli, joka luo myös jatkuvuutta omaehtoiseen kehittämistyöhön. Etelä-Suomen suuret oppilaitokset osallistuvat muita enemmän alan valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Kaikkein pienimmissä oppilaitoksissa on eniten tarvetta parantaa yhteistyötä ja kehittämistyötä, tosin yhteistyö ei ole yleensäkään kovin laajaa ja säännöllistä. Ruotsinkieliset oppilaitokset, jotka ovat keskimäärin pieniä, tarvitsevat nykyistä enemmän tukea kehittämistyöhönsä. Verkostoituminen on yksi ratkaisu kehittää pienten oppilaitosten toimintaa.
Taiteen perusopetus on lunastanut paikkansa koulutusjärjestelmässämme
Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarinoista, toteaa Taiteen perusopetusliiton puheenjohtaja Klaus Savolainen. Vastaavaa koulutusmuotoa ei ole muualla. Opetus on vapaaehtoista, mutta silti oppilaiden määrä on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta saakka, ollen nyt noin 135000. Opetus täydentää ja syventää perusopetuksen (peruskoulun) taito- ja taideaineiden opetuksessa saatua osaamista. Taiteen perusopetuksen arvostus ja opetuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen eivät kuitenkaan ole esimerkiksi jatko-opintoja ajatellen siinä asemassa, joka sille kuuluisi tavoitteellisen ja pitkäkestoisen opiskelun perusteella.
Opetussuunnitelmien perusteet ja pedagogiikka toimivat
Opetussuunnitelmien perusteet on valtakunnallisesti tärkein taiteen perusopetusta ohjaava asiakirjakokonaisuus. Siitä huolimatta opetussuunnitelmien merkitys päivittäisessä työssä on usein vähäinen. Niiden tavoitteiden ja sisältöjen tarkistamiseen on tarvetta. Jako yleiseen ja laajaan oppimäärään on osin kyseenalainen. On myös syytä selvittää, onko kaksi oppimäärää kaikilla taiteenaloilla, nykyisillä tuntimäärillä ja opetussuunnitelmien rakenteilla enää tarkoituksenmukainen.
Taiteen perusopetuksen opettajat ovat työhönsä sitoutuneita, ottavat erilaiset oppilaat huomioon ja käyttävät monia menetelmiä opetuksessaan. Tarve hankkia lisää alan ammatillista osaamista on kuitenkin ilmeinen. Myös yleisen ja taiteenalakohtaisen pedagogiikan kehittämistä tarvitaan. Sen tulisi kohdentua erityisesti opetussuunnitelmaosaamiseen, pedagogisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin tukemiseen. Oppilaiden itsearvioinnin tukeminen kaipaa huomiota ja oppilaan arviointiohjeet selkiyttämistä.
Lisätietoja
Heli Tiainen; 040 576 1588 (heli.tiainen(ät)tampere.fi; arviointiryhmän pj.), Anna-Elina Lavaste; 040 519 2671 (anna-elina.lavaste(ät)kuopionkonservatorio.fi; arviointiryhmän varapj.) sekä Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristöstä pääsuunnittelija Esko Korkeakoski; 050 4016348 (esko.korkeakoski(ät)jyu.fi; suomenkielinen koulutus) ja pääsuunnittelija Gunnel Knubb-Manninen; 050 4285287 (gunnel.knubb-manninen(ät)jyu.fi; ruotsinkielinen koulutus).
Tiainen, H., Heikkinen, M., Kontunen, K., Lavaste, A.-E., Nysten, L., Seilo, M.-L., Välitalo, C. & Korkeakoski, E. 2012. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuus. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 57. Jyväskylä.
Raportti on saatavilla painettuna hintaan 34 euroa + toimituskulut Seija Sahariselta, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi