Oppilailla on oikeus saada laadukasta taideopetusta  läpi peruskoulun. Taide- ja taitoaineita tulee vahvistaa peruskoulussa asiantuntevien aineenopettajien johdolla

Vastine Eeva Anttilan kirjoitukseen ”Väite: Kouluissa taideaineet ovat tasa-arvoisia”, joka on julkaistu Issue X –lehdessä ja Taideyliopiston Ajankohtaista-sivuston Uutishuone-palstalla 24.10.2018.

Me kuvataidekasvattajat Kuvataideopettajat ry:stä ja Lapin yliopistosta olemme huolestuneita Taideyliopiston tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilan esiin nostamasta näkökulmasta kirjoituksessaan. Anttilan pamflettimainen teksti lähtee kumoamaan ”vääriä totuuksia” mutta näin tehdessään tekee juuri päinvastoin: luo fiktiota, jota emme voi allekirjoittaa. Hän kirjoittaa, että “yhtenäisen taideoppiaineen puolesta ei puhu kukaan”. Hän myös tuo esiin perusopetuksen tuntijaon: “Kukaan ei mieti tuntijakoa oppilaan kokemuksen näkökulmasta”.

Kuinka tällainen “yhtenäinen oppiaine” tulisi osaksi peruskoulua ja millaisella koulutustaustalla “taide-oppiainetta” voisi opettaa? Kaikkia taideaineita yhdistävä opetus, jolla ei ole tieteenalapohjaa, muotoutuu herkästi leppoisaksi hengailuksi matemaattis-luonnontieteellisten ja lukuaineiden ohella. Taide- ja taitoaineet ovat vuosia tehneet töitä sen eteen, että niihin ei suhtauduttaisi rentouttavana puuhasteluna ja harrasteaineina. Esimerkiksi kuvataideopettajat ovat puhuneet taiteen puolesta jo vuodesta 1906.

Tällä hetkellä voimassa olevassa perusopetuksen tuntijaossa taide- ja taitoaineiden tunteja ovat jakamassa niin kuvataide, musiikki, liikunta, kotitalous kuin käsityökin. Kaikkiin näihin oppiaineisiin koulutetaan Suomessa pedagogeja, joilla on maisterin tutkinto. Korkeakoulutasoista kuvataideopettajakoulutusta on Suomessa ollut Lapin yliopistossa vuodesta 1990 ja Aalto-yliopistossa vuodesta 1973. Siten peruskouluissamme on opettanut alan asiantuntijoita jo monen vuosikymmenen ajan. Suomessa koulutetaan myös tanssi- ja teatteripedagogeja, joiden työllistymistä Anttila haluaa vahvistaa.

Me kaikki aineenopettajat mietimme tuntijakoa oppilaan kokemuksen näkökulmasta. Kuvataiteeseen liittyvä visuaalisuus lisääntyy globaalissa maailmassamme jatkuvasti. Taidekasvattajat seuraavat aktiivisesti visuaalisen kulttuurin muutosta taiteessa, mediassa ja yhteiskunnallisissa ilmiöissä ja tuovat tätä osaksi opetustaan. Koulussa tämä näkyy myös käsitteiden tasolla: uudessa opetussuunnitelmassa puhutaan ilmiöpohjaisuudesta, tvt-taidoista, monilukutaidosta, monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja yhteistyöstä muiden oppiaineiden kanssa. Monimediainen opetus on vahvasti läsnä nykykoulussa.

Kuvataideopettajat kannattavat yhteistyötä ja eri taiteen alojen vuorovaikutusta. Haluamme olla kehittämässä yhteistyömallia, joka lähtee oppiaineiden tarpeista ja jota koordinoi koulussa jo olevat taidekasvatuksen ammattilaiset.  Integraatio ja ainerajat ylittävä yhteistyö on mahdollista peruskoulussa jo nyt uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien muodossa. Kannatamme sekä teatteri-ilmaisun ja tanssin tuloa kouluun erillisinä valinnaisina oppiaineina sekä kaikille yhteisen liikunnan – oppiaine joka sai uudessa tuntijaossa lisää tunteja – erottamista taide-ja taitoaineiden valinnaisainekiintiöstä. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin valinnaisaineresurssin huomattavaa kasvattamista, jotta itsenäisten taide- ja taitoaineiden asema ei suomalaisessa peruskoulussa vaarannu. Tämä puolestaan edellyttää poliittista tahtoa.

Kuvataideopettajat ovat tehneet hartiavoimin töitä sen puolesta, että taideaineet olisivat läsnä koulun arjessa, tasa-arvoisina ja tunnustettuina taiteen ja tiedon aloina. Tästä viimeisimpänä osoituksena mm. lukiodiplomien aseman vakiinnuttamisen puolesta tehty vaikuttamistyö lukiouudistuksen 2018 yhteydessä

Kannatamme sellaisia koulun ulkopuolisten tahojen projekteja, jotka perustuvat koulun taideaineiden opettajien kanssa tehtyyn suunnitteluun ja yhteistyöhön. Peruskoulun taidekasvatusta tulisi olla uudistamassa vain sellaiset koulumaailman ulkopuoliset taidealan toimijat, jotka tietävät ja ymmärtävät koulun taidekasvatuksen tilaa ja tasoa sekä koulumaailman realiteetteja.

Yhteistyö rikastaa ja laajentaa oppilaan oppimista ja on vahvasti uuden opetussuunnitelman, laajentuneen taidekäsityksen ja kentän hengen mukaista.

5.11.2018

Kuvataideopettajat ry:n hallituksen puolesta

Anniina Koivurova, hallituksen jäsen, yliopistonlehtori, TaT, Lapin yliopisto

Pasi Kirkkopelto, hallituksen varapuheenjohtaja, kuvataiteen lehtori