Haluaisin ajatella, että hyvä opetus, hyvä kehittäminen ja hyvä toiminta on kiinni ihan jostain muusta kuin rahasta. Innovaatioista, intohimosta, luovuudesta ja tahtotilasta.  

Loputtomasti eivät hyvät ideat ja kova yrittäminen kuitenkaan pysty paikkaamaan sitä, että rahaa on yhä vähemmän käytettävissä koulujen taidekasvatukseen ja sen kehittämiseen. Se näkyy kuvataidekasvatuksen alalla monella eri tavalla.

Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon toteuttamisen myötä taidekasvatuksen tunnit ovat peruskoulussa enisestään vähenemässä. Rahan merkitys näkyy erityisesti siinä, että pieniä valinnaisaineryhmiä ei olla valmiita perustamaan. Peruskoulun oppilaan mahdollisuus opiskella kuvataidetta seitsemännen luokan jälkeen on useassa koulussa nyt vaakalaudalla. Ja kun kuvataideopettajan opetusvelvollisuuden mukaiset tunnit eivät täyty, voidaankin jo lakkauttaa kalliin aineopettajan virka ja antaa pakolliset tunnit epäpäteville, halvemmille opettajille. Kunta säästää. Eikö laadukas taidekasvatus siis ole tärkeää?

Opetusvälineiden merkitys on ratkaiseva kunnollisen taidekasvatuksen antamisessa. Useat kunnat velvoittavat opettajan kuitenkin hankkimaan tarvikkeet kilpailutuksen voittaneesta konttoritarvikefirmasta. Tarjonnassa on ehkä halpoja mutta huonolaatuisia, taidekasvatuksen näkökulmasta oppisisällöllisesti jopa virheellisiä, tuotteita. Oikean tiedon antaminen esim. väriopissa vaarantuu, oppilaiden työt epäonnistuvat ja opettaja ei pysty noudattamaan opetussuunnitelmaa. Myös TVT-taidot ovat keskeisiä sisältöjä kaikessa opetuksessa, mutta kuvataiteen opetukseen sopivia ohjelmia on vaikea hankkia, sillä kunnolliset ja hyödylliset maksavat. Eikö oppilaan onnistuminen kuvataiteessa siis ole tärkeää?

Kuvataideopettajat ry pyrkii ajamaan oman aineensa asemaa, antamaan ajankohtaista koulutusta ja kehittämään opetusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää toiminta-avustusta, jota aiemmin saatiin 6.000-8.000 euroa, ei ole myönnetty kahtena viime vuonna. Eivät saaneet myöskään Koulujen Musiikinopettajat ry. Yhdeksi perusteluksi on kerrottu,  että avustuksen hakijoita on paljon ja rahaa vähän. Liikunnan ja terveystiedon opettajien yhdistys, joka tekee käytännössä samaa työtä oman oppiaineensa kehittämiseksi, saa samalta ministeriöltä vuosittain  92.000 euroa.

Peruskoulussa kaikkien opetettavien aineiden tulisi olla tärkeitä. Kysymys ei ole, miksi liikunnanopettajien yhdistys saa valtiolta tukea toimintaansa, vaan se on, miksi kuvataideopettajien yhdistys ei saa valtiolta tukea toimintaansa? Kuvataiteen ja musiikin opettajat ovat Suomen tärkeimmät kulttuurikasvattajat. Eikö meidän toimintamme suomalaisen taidekasvatuksen toteuttajina ole tärkeää?

Myös se, pitävätkö suomalaiset kuvataideopettajat enää lainkaan tärkeänä yhdistyksemme toimintaa, näkyy rahassa.

Noin seitsemänsataa maksavaa jäsentä on paljon vähemmän kuin mitä ammatissa toimivia kuvataideopettajia maassamme on. Monelle riittää, että saa opetukseensa netistä hyviä vinkkejä ja moni ajattelee, että juuri minun ei tarvitse kantaa korttani kekoon tämän oppiaineen aseman puolesta, eiköhän muut hoida sen puolestani.

Vähentyneet avustukset ja jäsenmaksut vaarantavat jo koko yhdistyksen toiminnan. Työn ytimessä on kuvataideopetuksen edunvalvonta: lausuntojen ja kannanottojen kirjoittaminen, eri seminaareihin ja työryhmiin osallistuminen, oppiaineemme näkemysten esiin tuominen ja aseman ajaminen. Yli sata vuotiaan  Stylus-lehden paperiversio on tullut tiensä päähän, kun painatus- ja postituskuluihin ei enää ole varaa. Monipuoliset ja edulliset koulutukset, joita olemme järjestäneet ympäri Suomea, on vaikea toteuttaa jatkossa yhtä edullisesti. Ja jos yhdistyksellä ei ole edes osa-aikaista henkilökuntaa, kuka oikeasti huolehtii lausuntojen ja kannanottojen kirjoittamisesta, jäsenten asioiden hoitamisesta, alan ajankohtaisasioiden tiedottamisesta, verkostoitumisesta ja lobbaamisesta?

Raha on arvokysymys. Se, mikä on todella tärkeää, saa myös rahaa.

Toivon, että juhlapuheet taidekasvatuksen merkityksestä muuttuvat konkreettiseksi arvostukseksi ja koulujen taidekasvatukselle osoitetaan rahaa. Toivon, että tärkeät vaikuttajat ajaisivat julkisuudessa koulujen taidekasvatuksen asiaa.

Ja toivon, että Kuvataideopettajat ry otetaan mukaan kulttuurihankkeisiin ja kulttuurialan keskusteluun. Yleissivistävässä koulussa työskentelevät opettajat ovat Suomen tärkeimmät ja laajimmin suomalaiset lapset ja nuoret tavoittavat taidekasvattajat. Meillä on tahto ja kyky tehdä tätä työtä. Taidekasvatuksessa sittenkin rahaa tärkeämpi tekijä on pätevä, innovatiivinen taidekasvattaja.

 

Anna Linna

Kuvataideopettaja

Kuvataideopettajat ry:n puheenjohtaja